
Garmin ostaa Applied Ballisticsin
Garmin ostaa Applied Ballisticsin. Yhtiö ilmoitti sopimuksesta 16. syyskuuta 2026 ja laajentaa näin yhteistyötä, joka on sen mukaan kestänyt lähes kymmenen vuotta. Kaupan taloudellisia yksityiskohtia ei julkistettu.
Etäisyysmittarit, nopeusmittarit ja ballistiset tiedot selitettyinä ajankohtaisten uutisten rinnalla. Tietoa mitattavista suureista sekä maalin pinnan, sään ja mittaustarkkuuden vaikutuksesta tuloksiin.

Garmin ostaa Applied Ballisticsin. Yhtiö ilmoitti sopimuksesta 16. syyskuuta 2026 ja laajentaa näin yhteistyötä, joka on sen mukaan kestänyt lähes kymmenen vuotta. Kaupan taloudellisia yksityiskohtia ei julkistettu.
Mittaus tallentaa arvon mittalaitteella. Malli laskee tunnetuista tai oletetuista arvoista uusia tuloksia. Etäisyysmittari voi esimerkiksi mitata suoran etäisyyden ja näyttää samalla lasketun vertailuetäisyyden. Molemmat luvut ovat samalla näytöllä, mutta ne syntyvät eri tavoin.
Suurin mainostettu mittausetäisyys saavutetaan tietyissä olosuhteissa. Suuri heijastin palauttaa usein huomattavasti enemmän valoa kuin pieni tai vinossa oleva kohde. Silmälle näkyvä väri ei varmasti kerro, kuinka hyvin pinta heijastaa käytettyä laservaloa.
Näkölinjaetäisyys on suora yhteys mittalaitteen ja kohteen välillä. Sen voi kuvitella pingotetuksi naruksi. Jos kohde on ylempänä tai alempana, yhteys kulkee vinosti. Vaakasuora välimatka on silloin lyhyempi. Sitä kutsutaan vaakaetäisyydeksi. Kaltevuusanturilla varustetut laitteet voivat laskea sen mittaustuloksista.
Lasersäde ei pysy mielivaltaisen kapeana pitkän matkan ajan. Valaistu alue kasvaa. Tätä levenemistä kutsutaan säteen divergenssiksi eli hajaantumiseksi. Alue voi kasvaa eri tavalla leveys- ja korkeussuunnassa. Näytössä näkyvä mittausmerkki ei siksi välttämättä kuvaa laserpisteen todellista kokoa ja muotoa.
Sumu ja sadepisarat voivat sirottaa laservaloa. Varsinaisesta kohteesta voi silloin palata vähemmän valoa. Samalla kohteen edessä olevat pisarat tai hiukkaset voivat tuottaa omia paluusignaalejaan. Vaikutuksen voimakkuus riippuu säästä, laitteesta ja mittaustilanteesta. Yksi yleinen korjaus jokaiseen sadesäähän ei siksi olisi mielekäs.
Laserluokka on laitteen turvallisuusluokitus. Siinä tarkastellaan muun muassa laservalon tyyppiä, saatavilla olevaa säteilyä ja mahdollisen altistuksen kestoa. Luokka ei ole kuvanlaadun tai mittauskantaman paremmuusjärjestys.
Monokulaaria käytetään yhdellä silmällä. Etäisyyttä mittaava kiikari yhdistää kahdella silmällä katsomisen etäisyysmittaukseen. Kaksi katselukanavaa ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita kahta erillistä mittausjärjestelmää. Lähettimen, vastaanottimen ja optisten kanavien sijoittelu riippuu rakenteesta.
Etäisyysmittari tarvitsee sopivan virtalähteen. Siihen vaikuttavat paristotyyppi, varaustaso ja lämpötila. Kylmässä käyttökelpoista energiaa voi olla vähemmän kuin huoneenlämmössä. Valmistajan ilmoittama mahdollisten mittausten määrä pätee siksi vain ilmoitetuissa olosuhteissa. Myös näytön kirkkaus ja langattomat yhteydet voivat muuttaa kulutusta.
Nopeus kertoo, kuinka nopeasti luoti liikkuu, ja se ilmoitetaan metreinä sekunnissa. Liike-energia ilmoitetaan jouleina, ja se riippuu sekä massasta että nopeudesta. Eripainoisilla ja eri nopeudella liikkuvilla luodeilla voi siksi olla samanlaisia energia-arvoja.
Monet laseretäisyysmittarit toimivat kuin erittäin nopea sekuntikello. Ne lähettävät lyhyitä valopulsseja ja havaitsevat osan kohteesta palaavasta valosta. Etäisyys lasketaan valon meno-paluumatkaan kuluneesta ajasta. Menetelmää kutsutaan kulkuaikamittaukseksi. Muut optiset mittalaitteet voivat käyttää toisia menetelmiä; kaikki laseranturit eivät toimi samalla tavalla.
Erotuskyky, mittaustarkkuus ja toistettavuus kuvaavat eri asioita. Erotuskyky on pienin askel, jonka näyttö voi esittää. Mittaustarkkuus kuvaa, kuinka paljon mittausarvo voi poiketa todellisesta arvosta. Toistettavuus kertoo, kuinka samanlaisia saman muuttumattoman kohteen toistetut mittaukset ovat.